lauantai 31. lokakuuta 2015

Parasta matkalla?



Parasta matkalla on kotiinpaluu?  — Matkakuvat, joiden parissa voi tehdä matkan uudelleen ilman kuumuutta, kylmyyttä, rakkoja kantapäässä? — Parasta on valmistelu ja suunnittelu? —Lähdön hetki?

— Hyvää lomaa! — toivottavat ystävät. Mitähän se loma on? tuumaa eläkeläinen. Matka on  meille projekti ja ponnistus. Vielä jaksamme, Mies ja minä,  lentää toiselle puolelle maapalloa rakkaittemme vieraiksi. Toinen poikamme on rakentanut kotinsa kaukaiseen saareen Kanadan länsirannikolla. Toinen on löytänyt paikkansa Thaimaan pohjoisten vuorten laaksosta, Ping-joen varrelta. Yritämme  tuokioksi sujahtaa mukaan arkeen,  jakaa ilot ja surut. Parasta matkalla on yhdessäolo.

Parasta on kiintyä paikkoihin.  Tutustua ihmisiin.Tutustua  seutuun, ja oppia suunnistamaan siellä omin päin. Oppia tunnistamaan lintuja ja kasveja, edes hiukan. Uudet paikat toki kiinnostavat, mutta niissä tuntee itsensä aivan....turistiksi.

Hetki, jolloin lentokoneen pyörät irtoavat  maasta, ja maailma pienen ikkunan takana muuttuu sadunomaiseksi veistospylväiköksi, sykähdyttää aina. Silloin vasta matkakuume hellittää. Silloin uskon, että mikään ei voi mennä pieleen, olemme matkalla!

Sitten alkaakin lentämisen arki ja epämukavuus. Kymmenen tuntia kuluu kovin hitaasti. Sen jälkeen odotellaan väsyksissä jatkolentoa. Mutta mikään ei sammuta hyvää mieltä, iloa perillepääsystä.

4 kommenttia:

  1. Niin, jossain vaiheessa parhaat asiat matkassa muuttuvat; kun nuorempana parasta oli itse matka, liikkeellä oleminen, kaiken kokeminen ja näkeminen, on iän myötä perille pääseminen kiilannut ykköseksi! Valitettavasti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan oikeassa olet, ikä tuo muutoksia. Vai onko se sittenkin kokemus? Paremmin tietää mitä haluaa.Tietää myös mihin voimat riittävät. Mielelläni löydän matkoilla uutta, mutta huomaan että se voi löytyä aivan läheltä. Ei tarvitse kaiken aikaa kiitää pois sieltä missä juuri nyt on.

      Poista
  2. Kauas on lapset lennähtäneet. Ymmärrän tavattoman hyvin nuo fiiliksesi, sillä itsekin matkasin ennen niin usein, kun mahdolista pojan ja perheensä luo käymään. Eikä meillä ollut välimatkaa kuin reilut 600 km, ei tarvinnut lentokoneeseenkan nousta.
    Taidatte olla parhaillaan siellä Ping-joen varrella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein arvaat Aimarii. 600 km on pitkä matka maitse. Istumista kylliksi. Kumma vetovoima saa jaksamaan.

      Poista

Mitä tuumaat tästä?